Brändi on mielikuva, joka muodostuu yrityksestäsi ihmisten mieleen. Olipa kyseessä asiakas, työntekijä, yhteistyökumppani, potentiaalinen sijoittaja tai median edustaja, heillä tulee mieleen jotakin kuullessaan yrityksesi nimen. Se on yrityksesi brändi, ja sinä voit vaikuttaa siihen erittäin paljon.Brändi ei ole logo tai visuaalinen ilme
Brändi ei ole logo tai visuaalinen ilme
Moni ajattelee vieläkin, että brändi tarkoittaa yrityksen nimeä tai logoa. Kun uutta yritystä perustetaan, ensimmäiset kysymykset usein liittyvät juuri näihin: mikä olisi hyvä nimi ja mistä hankitaan logo. Totuus kuitenkin on, että brändi on paljon enemmän – ja siinä kannattaisi lähteä liikkeelle aivan eri asioista.
Brändin alkuperä
Ajatus brändistä yrityksen merkkinä ei ole täysin tuulesta temmattu. Jo antiikin aikaan käsityöläiset merkitsivät tuotteensa omilla tunnuksillaan, jotta ostajat tiesivät kenen työstä oli kyse. 1800-luvulla yritykset alkoivat merkitä tuotteitaan tunnuksilla ja nimillä, jotka kertoivat sekä alkuperästä että laadusta. Monet maailman tunnetuimmat brändit, kuten Coca-Cola ja Levi’s, syntyivät juuri tuolloin.
Näistä merkeistä kehittyivät myöhemmin logot, ja siitä lähtien logot ja nimet ovat olleet osa brändiä. Mutta nykyään brändi ei enää tarkoita vain sitä, vaan paljon enemmän.
Brändi on mielikuva
Tänä päivänä brändi ymmärretään ennen kaikkea kokemuksena ja mielikuvana. Se on tunne, joka ihmiselle syntyy yrityksestä, henkilöstä tai tuotteesta. Ja mikä tärkeintä: kaikella on brändi, halusit tai et.
- Yrityksellä on yritysbrändi.
- Tuotteilla on tuotebrändi.
- Jokaisella ihmisellä on oma henkilöbrändinsä.
Jos brändiä ei tietoisesti johdeta, mielikuva syntyy silti, mutta ei välttämättä sellaiseksi kuin toivoisit.
Miksi brändiä ei oteta tarpeeksi vakavasti?
Brändi on yrityksen tärkein omaisuus, mutta silti harvoin näemme brändiosaajia yritysten hallituksissa tai johtoryhmissä. Ehkä syynä on se, että brändi mielletään ”hähmäiseksi”: puhutaan tunteista ja mielikuvista, ei kovasta datasta ja luvuista.
Suomessa tämä korostuu entisestään, sillä olemme kulttuurina varautuneita ja tunnepuhe koetaan helposti kevyeksi. Naapurimaassa Ruotsissa taas osataan hyödyntää tarinoita ja tunteita – ja sen huomaa, kun katsoo kuinka monet ruotsalaisbrändit ovat vallanneet Suomenkin kadut.
Brändi syntyy ihmisen mielessä
Mielenkiintoista on, että brändejä on yhtä monta kuin on ihmisiäkin. Jokainen muodostaa oman mielikuvansa yrityksestä. Taitavasti rakennettu brändi onnistuu kuitenkin luomaan suuren joukon ihmisiä, joille syntyy hyvin samanlainen mielikuva yrityksestä.
Mutta miten tämä mielikuva syntyy? Se alkaa muodostua jokaisella kohtaamisella:
- kun ihminen näkee mainoksen,
- selaa verkkosivuja,
- seuraa somekanavia,
- kuulee puskaradion kautta kommentin,
- tai kohtaa asiakaspalvelijan.
Aistimme vaikuttavat asiaan enemmän kuin usein ajattelemme. Näkö on tietysti vahvin, mutta myös äänet, tuoksut, maut ja tuntemukset luovat brändimielikuvaa. Esimerkiksi hotellit hyödyntävät tuoksuja tunnelman luomisessa, ja Netflixin tuttu aloitusääni on lähes yhtä ikoni kuin sen logo.
Lopputulos: brändi on mielikuva, tunne ja kokemus
Kun ihminen on kohdannut yrityksen tarpeeksi monta kertaa ja muistaa sen, syntyy brändi – mielikuva, joka aktivoituu aina, kun hän törmää yritykseen uudelleen.
Siksi brändi ei ole vain logo tai nimi, vaan kokonaisuus, joka rakentuu ihmisten mielissä. Ja juuri siksi sen merkitys on niin valtava.
Brändikäsikirjat, Brändityöpajat, Brändistrategiat yrityksille
Brändihuvila toteuttaa brändityöpajoja sisältäviä brändäysprojekteja yrityksille. Projektin lopputuloksena syntyy poikkeuksellisen kattava ja selkeä brändikäsikirja.
Aloitetaanko teidänkin yrityksen Brändimatka? Lue lisää täältä tai ota yhteyttä täällä.
